Luonnetesti

Sunnuntaina aamupäivästä oli Roin luonnetesti Lempäälässä. Ja kuinka ollakaan, edellisyönä alkoi satamaan vettä ja sitä tietenkin meidän riemuksemme riitti koko sunnuntaipäiväksikin. Edellisenä päivänä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja parempaa säätä ei olisi voinut toivoa. Viime kesänä Roin MH-luonnekuvauksessahan myös juuri meidän vuoromme aikaan tuli vettä taivaan täydeltä, ukkosen säestämänä. Mutta kelit ovat arvaamattomia Suomessa.

Tuomareina luonnetestissä olivat Irene Puputti ja Marco Vuorisalo.

Roi palautui eri osioiden välissä erinomaisesti eikä ottanut mistäkään tehtävästä itseensä, vaan suoritti osiot tyylikkäästi. Se ei ollut ollenkaan hermostunut, vaan käyttäytyi rauhallisesti ja otti vastaan sen, mitä oli tulossa. Saan olla kyllä jälleen kerran erittäin ylpeä minun pienestä mustasta!

Toimintakyky +1a Kohtuullinen

Terävyys +1b Koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä

Puolustushalu -1 Haluton

Taisteluhalu +2a Kohtuullinen

Hermorakenne +1b Hieman rauhaton, hermostunein pyrkimyksin

Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas

Kovuus +1 Hieman pehmeä

Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Roi suoritti testin muuten siis erittäin mallikkaasti lukuunottamatta viimeisenä tulleita laukauksia. Niihin Roi reagoi jokaisella kolmella laukauskerralla, jonka vuoksi arvosteluksi sen osalta laukausaltis. Reaktio ei millään kerralla ollut suuri, mutta reaktio oli samanlainen jokaisella kerralla, jonka vuoksi tuomarit eivät voineet sitä luokitella laukauskokemattomaksi. Tämän vuoksi luonnetesti arvosteltiin hylätyksi, vaikka pisteet olivatkin hienot 153.

Eli ei saatu Roista vielä viikonloppuna leivottua muotovaliota. Muotovalionarvo (ainakin Suomen osalta) jää odottamaan tulevaisuuteen. Vaihtoehdot ovat joko 1) uusia luonnetesti aikaisintaan puolen vuoden päästä 2) suorittaa palveluskoiratunnus (jäljeltä) 3) suorittaa paimennuksen perusrata hyväksytysti. En ole vielä päättänyt, minkä vaihtoehdon edellä mainituista kolmesta tulen valitsemaan. Kaikki ovat varsin mahdollisia. Jäljen harrastaminen aloitetaan tänä keväänä. Kisatavoitteita tai -aikatauluja en vielä tässä kohtaa siis tiedä. Paimennuksen harrastaminen ollaan jo aloitettu ja siinä ollaan jo edistyttykin. Nyt keväällä/kesällä, kun päästään aloittamaan paimennuksen treenaaminen ihan kunnolla ollaan viisaampia sen asian suhteen, kuinka pitkälle meidän rahkeet paimennuksen saralla oikein riittää. Jää nähtäväksi, onko mahdollista saada paimennus niin hyvälle tolalle, että syksyllä voisimme kokeilla perusradan suoritusta. Tavoitteita siis ainakin on! :)

Loppuun vielä videomateriaalia luonnetestistä.

Lauantaitokot ja tokon tilannekatsaus

Lauantaina oli taas yksi meidän viikon kohokohdista eli tokon ohjatut treenit. Tällä kertaa teemana oli paikkamakuu sekä seuraaminen (oman tason mukaan). Mehän ei olla Roin kanssa nyt varsinaista seuruuta otettu sitten meidän ohjattujen treenien alkamisen joulukuussa. Aikaisemmin muun muassa tokokursseilla on seuraamista kyllä tehty, mutta koska seuraaminen oli väljä eikä kontakti pysynyt, palattiin takaisin lähtöpisteeseen - kontaktiharjoitteluun ja perusasentoon. Näitä kahta asiaa onkin nyt vahvistettu ja selvästi alkaa ääni kellossa muuttumaan.

Alkuun otettiin seuraamiset yksitellen, eli vain yksi koirakko oli vuorollaan kentällä. Normaalitilanne meillä treeneissä nimittäin on, että kaikki koirakot ovat yhtäaikaa kentällä ja tekevät omia juttujaan. Tämä tilanne ei minulle ja Roille ole aivan se optimaalisin, koska Roi ottaa niin paljon vielä häiriötä toisista koirista, että aina keskittyminen ei ole aina täysin siinä, mitä oltaisiin harjoittelemassa. Tosin täytyy myöntää, että eteenpäin myös tämän suhteen on menty aivan huimasti. Tähän on tietysti vaikuttanut se, että ollaan treenattu nimenomaa häiriön alla.

Roin kanssa tehtiin alkuun pientä perusasennon viilaamista, kun tuppaa hakemaan paikan aavistuksen liian edestä. Tehtiin käännöksiä paikallaan oikeaan ja vasempaan, ne sujuivat hienosti. Tämän jälkeen otettiin seuraamista muutama askel. Ohjaaja pyysi ensin antamaan käskyn ja ottamaan muutaman askeleen eteen päin, jotta nähdään tilanne, mikä se on. Yllätyksekseni Roi piti kontaktia hyvin ja oli juonessa hienosti mukana. Näitä kahden ja kolmen askeleen seuruupätkiä otettiin muutama. Palkaksi vaihdellen nameja ja patukka. Lelupalkalla on ollut aikaisemmin se ongelma, että seuraaminen muuttuu väljemmäksi. Eli sen vuoksi vuorottelen palkkaamista lelun ja namien välillä. Toki ideana myös vaihtelevuus.

Loppuun otettiin vielä yksi luoksetulo eteen. Tämä jäi meille työstettäväksi viime kerralta, kun asento jäi vinoksi. Tällä kertaa kuitenkin kaikki meni aivan nappiin! Viikon treeni on siis tuottanut tulosta. Tämän jälkeen koira autoon ja odottamaan seuraavaa omaa vuoroa.

Kun kaikki olivat ottaneet omat seuraamistreeninsä, otettiin vielä yhteinen paikkamakuuharjoitus. Me otettiin Roin kanssa etäisyyttä muihin vähän enemmän, kuin mitä muilla oli toisiinsa väliä. Tämä sen vuoksi, ettei olla yhteisiä paikkamakuita vielä harjoiteltu, enkä halunnut epäonnistumisia. Roi makasi paikoillaan koko harjoituksen ajan. Itse olin noin kahden metrin päässä koirasta. Ohjaaja kävi tekemässä häiriötä kiertelemässä koirien ympäriltä. Roi ei ollut tästä häiriöstä millänsäkään vaan makasi rauhallisena aloillaan.

Treenien jälkeen jäätiin vielä ohjaajan kanssa kahden kentälle ja nostin esiin meidän ongelman avoimen luokan liikkeen merkin kiertämisen kanssa. Roihan nostaa kierroksia tästä todella paljon. No, haettiin sitten yksi merkki kentälle ja näytettiin Roin kanssa meidän tämänhetkinen tilanne. Kädellä näytettäessä Roi seuraa kättä, eikä selvästikään ymmärrä, että hän tässä jotakin törppöä olisi kiertämässä. Jos antaa käskysanan, yrittää innokkaasti tuota merkkiä minulle sen sijaan, että yrittäisi sen kiertää. Tultiin siihen lopputulokseen, ettei Roi ymmärrä mitä siltä yritän vaatia. Tämän vuoksi kierrokset nousevat niin korkealle. Nyt laitetaan merkin kiertäminen liikkeenä tauolle ja aletaan työstämään merkkialustan kosketusta. Tämän avulla myöhemmin olisi tarkoitus alkaa opettamaan merkin kiertämistä. Tämän liikkeen kanssa tosiaan ei mikään kiire vielä edes ole, kun on vasta avoimessa luokassa. Kunhan omaksi iloksemme jo aloimme tätä työstämään!

Seuraavat ohjatut treenit nyt jäävätkin sitten meidän osalta väliin, kun ollaan Roin kanssa Tampere KV:ssa. Näyttelyyn on ilmoitettu huimat 40 bordercollieta, että saa nähdä kuinka ilman sen kummempia näyttelytreenejä meillä menee. Peukut pystyyn!

Lopuksi vielä tokon tilannekatsausta alokasluokan koetta (uudet säännöt, voimassa 1.8.2015 alkaen) silmällä pitäen.

Tokon tilannekatsaus

1. Paikalla makaaminen 1 minuutti

- Harjoiteltu oikeastaan pelkästään ilman häiriöitä. Tällöin sujuu hienosti ilman ongelmia - pysyy vaaditun ajan paikallaan rauhallisesti maaten oikeassa asennossa. Jatkossa paikkamakuun treeniä häiriön alaisena.

2. Seuraaminen taluttimetta

-  Tämä on liike, joka kaipaa kaikista eniten työstämistä. Seuraaminen on melkeinpä kaiken perusta tokossa, jonka vuoksi käytän pohjan tekemiseen paljon aikaa ja vaivaa. Seuraamisen kanssa edetään hitaasti ja vahvistetaan oikeaa seuraamispaikkaa sekä hyvää kontaktia ja yhteistyöintoa. Kunhan seuraaminen saadaan kuosiin, voisi varmaan sanoa, että ollaan kisavalmiita.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

- Roi menee maahan nopeasti ja myös pysyy maassa, vaikka jatkan kulkua eteenpäin. Ainoastaan liikkeessä vaadittu seuraamisosuus vaatii harjoittelua, kuten yllä mainitsin.

4. Luoksetulo

- Luoksetulo on hyvällä mallilla. Suoritan Roin kanssa liikkeen niin, että se tulee ensin eteen ja siirtyy siitä sitten perusasentoon sivulle. Eli pk-tottiksen luoksetulona, koska myöhemmin tarkotus aloittaa myös pk-tottis. Eli ainoa asia, mikä vaatii vielä hiomista ja varmuutta on suora eteen tuleminen.

5. Noutoesineen pitäminen

- Koevalmis liike.

6. Kauko-ohjaus

- Koevalmis liike.

7. Estehyppy

-  Hyppyä on treenattu tähän asti ainoastaan umpiesteellä, joka kuitenkin uusissa säännöissä vaihtuu avoesteeksi (eli rimallinen "agilityeste"). Umpiesteellä tekee hypyn suurimmaksi osaksi hyvin, mutta kaipaa varmuutta paikalla pysymiseen (liikkeen alussa) sekä luoksetulon tapaan suoraan eteen tulemiseen.

Treenintäyteinen viikonloppu

Lauantaina päästiin pitkästä aikaa tokotreeneihin. Edellisistä ohjatuista treeneistä on vierähtänyt jo kuukauden päivät.. Viime viikolla ei sitten kuitenkaan päästy treeneihin, koska itselläni ääni oli totaalisesti poissa. Eikä ääni aivan täysin ole palautunut vieläkään, mutta lääkärin asettamaa puhekieltoa ei enää tällä viikolla ole ollut. Ei siis auttanut muu kuin jättää treenit viime viikolla väliin.

Tällä kertaa meillä treenien teemana oli eteen tulon harjoitteleminen. Ongelmana meillä on se, että Roi ei tule suoraan vaan tulee vinoon. Etäisyys minuun on hyvä, mutta täytyy nyt työstää tuota suoraan tulemista. Sama ongelma on myös noudossa, kun Roi luovuttaa kapulan minulle samalla tavoin vinosti. Eli nyt on noudon luovutusharjoitukset tauolla siihen asti, että saadaan asennosta suora.

Luoksetulon lisäksi harjoiteltiin alokasluokan kaukoja, eli istu-maahan-istu. Kaukot sujuvat Roilta jo erinomaisesti. Vaihdot ovat sujuvia, eikä edistä lainkaan. Olen vahvistanut erityisesti maasta istumaan nousua, jotka aluksi olivat hitaahkot. Nyt siihen on tullut selvästi lisää vauhtia, kun istumaan nousun jälkeen on tullut palkka ja vapautus. Roille maahan meno on aina ollut vahva ja herkästi painaa maahan ja ennakoi käskyä. Tätä olen yrittänyt saada häivytettyä siten, että maahan menosta saa ainoastaan suullisen palkan.

Ohjaajalta saatiin hyviä vinkkejä luoksetulon treenaamiseen sekä kehuja siitä, että ollaan menty selvästi eteen päin. Olen tämän toki itsekin huomannut, mutta mukava kuulla se myös jonkun toisen suusta! Vaikka ohjatuista treeneistä onkin ollut taukoa pidempäänkin, ollaan toki tokoa jonkin verran treenailtu itsenäisesti. Lähinnä itsenäiset treenaamiset ovat painottuneet oikean perusasennon vahvistamiseen sekä omaksi iloksi ollaan alettu harjoittelemaan jo seuraavissa luokissa olevaa merkin kiertämistä. Tämä on tosin ollut yllättävän haasteellista, sillä Roilla nousee kierrokset välittömästi pilviin jo heti ensimmäisestä suorituskerrasta lähtien.

Tokotreenit jatkuvat jälleen ensi viikolla. Viikon ajan olisi tarkoitus itsenäisesti treenata suoraa eteen tuloa. Lauantain tokotreeneissä jatketaan edelleen tästä sekä ajattelin ottaa hyppyä sekä mahdollisesti noutoa, mikäli luovutukset ovat suorat.

Sunnuntaina tokot vaihtuivat näyttelyihin ja suuntasimme Hakametsän jäähallin parkkipaikoille match showhun. Roi on ilmoitettu Tampereen Kansainväliseen koiranäyttelyyn, joka järjestetään vappuviikolla eli kahden viikon päästä. Täytyy taas myöntää, että näyttelytreenaamiset on jäänyt kokonaan. Viime lokakuun Latvian reissu on viimeisin kerta, kun kehäesiintymistä on harjoiteltu. Joten nyt olikin korkea aika aloittaa valmistautuminen kotinäyttelyä varten.

Saavuimme paikanpäälle noin puolta tuntia ennen arvostelujen alkua. Ihan sen takia, että siinä olisi hyvin aikaa vähän käydä kehässä juoksemassa ja muuten harjoitella ennen kehään menoa. Roi oli erittäin menevällä päällä ja kehässä juokseminen tuntui olevan kovin mukavaa puuhaa. Hyvä näin, mutta se murheen kryyni - häntä. No, pääasia tällä kertaa oli itse kehäesiintyminen, ja siinä onnistuttiin enemmän kuin hyvin. Roi esiintyi nätisti ja sai punaisen nauhan. Tuomarina oli ulkomuototuomari Olli Kokkonen, joka antoi suullista arvostelua tuomaria kopeloidessaan. Roin "arvostelu" oli positiivinen. Kokkonen mainitsu muun muassa seuraavat asiat: (eli mitkä satun vielä tässä kohtaa muistamaan!) hyvä otsapenger, leikkaava purenta, hyvät kulmaukset, hyvä ylälinja, hyvä rintakehän syvyys, riittävä luuston vahvuus, liikkuu hyvin.

Punaisten kehässä ei enää sijoitusta tullut. Match shown jälkeen ajoimme vielä mökille ulkoilemaan, vaikka mätsärissä olikin mennyt aikaa miltei kolme tuntia. Itse imuroin auton talven jäljiltä ja Roi sai sillä välin touhuta omiansa kaikessa rauhassa. Ennen kotiin lähtöä otimme vielä muutamat merkin kierto -harjoitukset. Vaikka kuinka ajattelin, että nyt päivän touhuilun jälkeen malttaisi kaikessa rauhassa, niin ei. On se vaan kumma. Täytyy keksiä tähän joku, millä saisin kierroksia alemmas..

Ensi viikonloppulle on myös kalenteri täyteen buukattu. Lauantaina aamupäivästä olisi tokotreenit ja sunnuntaina onkin jännä päivä, Roin luonnetesti Lempäälässä! Eilen tuli luonnetestin aikataulut, Roi on sunnuntaina toisena testivuorossa. Eli keretään sopivasti edellisen testiä katsomaan ja sitten onkin meidän vuoro.

Kevät saapuu kohisten

Edellinen viikko oli erittäin sateinen ja märkä, mutta nyt pääsiäisen jälkeen on saatu nauttia erittäin mukavista ja lämpimistä kevätkeleistä. Ainoastaan kova tuuli on tehnyt ilman ajoittain kylmäksi. Ensimmäiset leskenlehdet ovat myös alkaneet kasvamaan ja piristämään vielä muuten niin tylsiä tienpientaria.

Tiistaina osallistuin seuran jälkipalaveriin, jossa käytiin läpi alkavaa jäljestyskautta; osallistujia, ryhmiä, jälkimaastoja niin peltojen kuin metsienkin osalta. Meidän ryhmään on näillä näkymin tulossa yhteensä seitsemän koirakkoa eli aikamoinen määrä vasta-alkajien ryhmään. Tosin ei kaikki varmastikaan aivan jokaiselle kerralle pääse osallistumaan. Varsinainen treenien ajankohta jäi vielä kysymysmerkille, kuten myös se, milloin treenit olisivat ylipäätään alkamassa.

Meidän tilanne jäljestyksessä on se, että niin ohjaajalla kuin koirallakaan ei ole aikaisempaa kokemusta jäljestyksestä. Eli me lähdetään liikkeelle aivan niin perusteista kuin vain on mahdollista lähteä. Minulla on kuitenkin vahva olettamus siitä, että Roi tulee olemaan erittäin pätevä jälkikoira, kunhan vain perusteet saadaan treenattua hyvin kuntoon. Tässä kohtaa on kuitenkin aivan turha vielä alkaa mitään kisatavoitteita asettamaan. Katsotaan niitä sitten, kun on niiden aika.

Lauantaina päästäänkin pitkästä aikaa taas tokotreeneihin. Tässä on meiltä jäänyt useampi viikko välistä, myös itsestä riippumattomista syistä. Viime viikolla olimme Somerolla paimentamassa, eikä sen vuoksi päästy treeneihin. Kotona olemme jonkin verran tokoa tehneet, pääasiassa olen vahvistanut sivulle tulon oikeaa paikkaa. Lisäksi olemme alkaneet harjoittelemaan törpön kiertämistä, vaikkei se alokasluokan liike olekaan. Ihan omaksi ja erityisesti Roin iloksi. Roi nimittäin tykkää aivan kauheasti, kun tehdään näitä enemmän "temppumaisempia" liikkeitä, eikä mitään sivulle tuloa tai seuraamista. Tosin täytyy myöntää, ettei me seuraamista ole oikeastaan harjoiteltu yhtään. Olen jotenkin halunnut tehdä tästä tokosta meille molemmille mukavaa etenkin näin aluksi enkä ole suotta lähtenyt hinkkaamaan mitään seuraamista.

Tämä alkanut kevät on kyllä mennyt jotenkin hirmuisen nopeasti. Viikot ja kuukaudet vain vilisevät silmissä. Roin luonnetestikin lähestyy, enää muutama viikko! Ajatuksena olisi saatua videoitua luonnetesti niiltä osin kuin se on mahdollista. Kuvaaja on lupautunut paikalle, ainoastaan se videokamera enää puuttuu.. Täytyy kysellä, josko joltakulta lähipiiristä saisi sellaisen lainaksi tuota päivää varten, ettei välttämättä tarvitsisi omaa ostaa. Aika vähän loppujen lopuksi videokameralle on tänäpäivänä käyttöä, ainakaan itselläni. Lyhyemmät pätkät saa niin kätevästi otettua puhelimella. No, mutta onneksi on vielä vähän aikaa järjestää välineet paikalle.

Oikein mukavaa ja aurinkoista alkanutta kevättä kaikille blogin lukijoille!

Paimennuspäivä Somerolla

Pääsiäisen pyhät tarjosivat meille loistavan mahdollisuuden lähteä Somerolle paimentamaan. Ajomatkaa kuitenkin kertyy suuntaansa se noin 140 km eli ihan milloin vain ei ole mahdollisuuksia lähteä, vaikka halua kyllä löytyisikin.

Kouluttajana eilisellä paimennuskurssilla oli Aitopaimenen Virpi Nieminen, jonka opissa olemme olleet kaksi kertaa aikaisemminkin. Pidän todella paljon Virpin opetustyylistä ja hänen koulutuksessaan todella näkyy se vuosien kokemus, joka hänellä paimennuksesta on.

Roin edellinen kerta lampailla oli viime kasvattipäiviltä viime lokakuulta, joten aikaa on taas vierähtänyt ihan liian kauan. Tämä paimennuskertojen pitkä väli aiheuttaa sen ongelman, että melkein poikkeuksetta joudutaan jokaisella kerralla lähtemään ikään kuin lähtöruudusta liikkeelle. Eli koira liinaan ja pyöröaitaukseen katsomaan kuinka se tällä kertaa toimii lampaiden kanssa. Ei tietenkään voi sanoa, ettei mitään kehitystä olisi ensimmäisestä kerrasta tapahtunut, mutta.. Ymmärrätte varmaan, mitä tarkoitan.

Ilokseni kuitenkin huomasin, että Roilla oli heti ensimmäisistä sekunneista lähtien hyvin intensiivinen ote lampaisiin. Viime kerralla Roilla meni enimmäkseen ryntäilyn ja säntäilyn puolelle. Tällä kertaa maltti säilyi huomattavasti paremmin ja päästiin oikeasti harjoittelemaan lampaiden kanssa sitä ns. oikeaoppista työskentelyä. Ensimmäisellä kierroksella harjoiteltiin pysähdyksiä käskystä. Tällä tavoin sain Roin rauhoittumaan ennen, kuin menee ryntäilyn puolelle. Ja tietenkin tulevaisuutta ajatellen koiran on äärettömän tärkeää osata pysähtyä käskystä ja näin koira on ohjaajan hallinnassa. Mutta Roi työskenteli rauhallisesti ja oikealla mielentilalla, kunhan vauhti vain pysyi suhteellisen rauhallisena, eikä Roi joutunut liian haasteellisten tilanteiden eteen.

Ensimmäisen kierroksen päätteeksi otettiin Virpin kanssa yksi lampaiden tuonti. Eli Virpi piti Roita liinassa ja he lähtivät tuomaan lampaita minua kohti. Samanaikaisesti itse kävelin poispäin, jolloin lampaat tulivat minulle. Jatkoin peruuttamista vielä pienen matkaa, jolloin Roi sai kuljettaa laumaa minulle päin. Päätimme harjoituksen vielä yhteen pysähdysharjoitukseen. Roi teki tämän harjoituksen todella hienosti! Olin erittäin iloinen siitä, ettei Roi hermostunut tai alkanut panikoimaan, vaikka olin lampaiden kanssa.

Toiselle kierrokselle mentäessä Roilla oli todella kova hinku lampaille. Tällä kierroksella harjoiteltiin edelleen stoppien tekemistä ja sitä oikean työskentelymielentilan ylläpitämistä. Liinan avulla hain Roita tekemään kaarroksia sekä oikealle että vasemmalle. Vähitellen aloin liittämään käännöksille omat suulliset käskysanansa, joiden harjoittelemistä edelleen seuraavalla paimennuskerralla jatketaan. Kuitenkin alku vaikutti lupauksia antavalta.

Tämänkertaisesta paimennuskurssista jäi erittäin hyvä mieli sekä itselle että koiralle. Jälkimmäisen kierroksen päätteeksi Roi olisi mieluusti vielä jäänyt työskentelemään lampaiden kanssa, eikä olisi ollut vielä valmis lopettamaan. Täysin eri tilanne siis kuin viime syksynä, jolloin Roi oli henkiseltä puolelta todella väsynyt, eikä jaksanut enää keskittyä lampaisiin. Joten huimaa kehitystä on tapahtunut! Ylipäätään se, että koko meidän tämänkertaisten treenien ajan säilyä idea siitä, mitä ollaan tekemässä, ja myös Roi oli koko ajan täysillä mukana työskentelyssä. Aikaisemmista kerroista poiketen mitään oheistoimintaa kuten hajujen haistelua ei myöskään esiintynyt. Tästäkin on pääteltävissä, että Roi on selvästi kehittynyt paimennuksen saralla. Toki merkitystä on myös sillä, että itse osasin liinan ja etäisyyden avulla tarvittaessa tuoda Roille sitä tukea, jota hän vaikeissa tilanteissa vielä tässä kohtaa kaipaa.

Paluumatka ei sitten sujunutkaan yhtä mukavasti, kuten päivä tähän asti oli sujunut. Meidän matka jäi Forssan keskustaan Citymarketin parkkipaikoille 100 km päähän kotoa auton teknisen vian vuoksi. Siinä sitten ei muu auttanut kuin soittaa hinauspalvelua paikalle. Noin tunnin viivytyksen jälkeen matka jatkui hinausauton kyydissä kotia kohti. Roi oli hieman ihmeissään siitä, kun autoa nostettiin ylös lavalle hänen ollessa auton kyydissä. Mutta rauhallisesti jäi omaan autohäkkiinsä, kun itse menin hinausautoon. Lopulta illalla väsyneinä ja lompakko huomattavasti kevyempänä pääsimme kotiin.

Meidän paimennustreenit jatkuvat tulevana kesänä Kangasalla, jossa meidän iloksi järjestetään ohjattua paimennusta. Juuri on tullut tieto siitä, että jo nyt huhtikuun lopulla siellä alkavat paimennustreenit. Tosin alkuun treenit ovat suunnattu niille koirakoille, joilla perusteet ovat jo hallussa. Vaikka me ollaan Roin kanssa käyty jo yhteensä (peräti) neljä kertaa lampailla, ei meidän taso vielä riitä ihan tähän vaatimusluokkaan. Mutta toivon mukaan nyt kesän aikana me vihdoin saadaan mahdollisuus kunnolla kehittyä paimennuksessa. Potentiaalia Roissa kyllä on, ja ohjaajakin yrittää tietysti parhaansa mukaan oppia! ;)

Ensi viikolla tiistaina meillä olisi seuran jälkipalaveri tulevan kevään/kesän ryhmistä. Oma auto on tosin silloin vielä korjauksessa, kun pyhien aikaan asia ei suuntaan eikä toiseen edisty. Yritän saada kyydin jollain tapaa kuitenkin järjestymään, että pääsen paikalle. Toivotaan parasta!