Bordercollie Roi

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Joulun ja sitä myötä vuodenvaihteen lähestyessä on sopiva aika pysähtyä miettimään kulunutta vuotta ja mitä kaikkea tähän vuoteen onkaan mahtunut.

Mikäli vuosi 2014 pitäisi tiivistää johonkin yhteen sanaan olisi tämä "muutos". Olen muuttanut Roin kanssa pois vanhempien luota ja tämän myötä Nicky ja Roi asuvat nykyään eri osoitteissa. Nicky viettää eläkepäiviään äitini luona ja näin minulla on aikaa keskittyä Roin kanssa puuhasteluun ja ennen kaikkea koulutukseen.

Tuloksellisesti näyttelyiden saralla kulunut vuosi on ollut yhtä menestystä ja onnen tunnetta. Vielä ei Roista saatu muotovalio leivottua, mutta luonnetestin suoritusta enää uupuu triplamuotovalionarvo. Vuoden tulossaldo on erittäin komeaa kerrottavaa, nimittäin 6 x SERT, 4 x ROP, 1 x CACIB sekä viimeisimmistä näyttelyistä ikimuistoiset ryhmäsijoitukset, RYP 3 ja RYP 5!!

Elokuussa suoritimme Roin kanssa MH-luonnekuvauksen. Luonnekuvauksesta päällimmäisenä jäi mieleen tervepäinen koira, mutta myös testihetkellä vallinneet luonnonolosuhteet kaatosade ja ukonilma. Näistä "pienistä" luonnon tarjoamista lisähaasteista huolimatta Roi hoiti homman mallikkaasti!

Mutta mitä onkaan luvassa vuonna 2015?

Kovin tarkasti en ole vielä vuoden 2015 suunnitelmia miettinyt, mutta karkeaa ja alustavaa suunnitelmaa toki olen tehnyt. Olen sen tyylinen ihminen, että rakastan asettaa itselleni tavoitteita asiassa kuin asiassa. Niitä kohti sitten pyritään menemään joko suoraan tai vähän mutkitellen!

Aloitamme nyt joulukuussa tokotreenit seurassa ja toivottavasti pääsisimme aktiivisesti ja säännöllisesti ryhmän mukana treenaamaan. Tarkemmat tavoitteet tokon suhteen tarkentuvat treenikuvioiden selkiytymisen jälkeen, mutta alustavasti olen asoittanut tavoitteeksi alokasluokan suorittamisen kesällä-syksyllä 2015.

Näyttelykausi avataan todennäköisesti vasta meidän kotinäyttelyssä eli Tampere KV:ssa toukokuussa. Olen vähän katsellut rajojen ulkopuolelle näyttelyitä ennen tätä, mutta todennäköisesti ne jäävät kuitenkin suunnitteluasteelle. Kesällä sitten viimeistään lähdemme pidemmälle näyttelyreissulle metsästämään puuttuvia CACIBeja. Mutta näistä suunnitelmista myös lisää myöhemmin, kunhan suunnitelmat tarkentuvat.

Luonnetestiä olen alustavasti katsellut huhtikuulle. Ilmoittautumisethan eivät ole vielä alkaneet näihin kevään luonnetesteihin, joten katsotaan nyt ensin mahdutaanko mukaan. Luonnetestiin tulen Roin nyt keväällä kuitenkin ilmoittamaan, paikka ja aika tarkentuvat sitten lähempänä.

Odotan innolla tulevaa vuotta ja tulevia haasteita!

Loppuun vielä pieni joulun- ja uudenvuodentervehdys kaikille blogimme lukijoille!

Fysioterapiaa ja lihaskireyksiä

Tällä hetkellä me vietetään rauhallista elämää joululoman merkeissä. Sain kuukauden harjoittelujakson päätökseen viikko sitten ja sen jälkeen olenkin ollut ainoastaan muutamana päivänä töissä, muuten vain lomaillut.

Meidän normaali iltapäivälenkkinäkymä. Harmaata.

Edellisvuosien tapaan tämä synkkyys ja valoton aika tuntuu todella raskaalta. Tuntuu, ettei päivässä saa aikaiseksi yhtään mitään. Elää ikään kuin sumussa. Aurinkoa ei ole paljon näkynyt näiden viime kuukausien aikana. Lenkkien jälkeen Roi on kurainen ja kotona saisi imuroida päivittäin, ettei hiekkakasoja pääsisi muodostumaan..

Tulisi lumet vaan takaisin, joista saatiin marraskuun alussa hetken aikaa jo nauttiakin!

Viikonloppuisin olemme käyneet mökillä ulkoilemassa. Vaikka täällä meidän uuden asunnon lähettyvillä ihan hyvät lenkkimaastot ovatkin, ei kunnolliseen vapaana pitämiseen ole mahdollisuuksia, puhumattakaan metsälenkistä. Ulkoilijoita liikkuu sen verran paljon, että Roi on suurimman osan lenkeistä kytkettynä. Siispä viikonloppuisin Roi on päässyt purkamaan energiaansa juoksemalla ympäriinsä pitkin metsää.

Aina yhtä ihana mökkiranta.

Olen jo jonkin aikaa seurannut Roin liikkumista lenkeillä. Roillahan on aina ollut todella näyttävä ja rento liike, mutta ihan kuin varsinkin etuaskel olisi lyhentynyt tässä viime aikoina. Enhän voi olla asiasta varma, mutta tällaista olen ollut havaitsevinani. Lisäksi Roi on ollut nuoresta asti kova vetämään hihnassa ja pyrkii porukassa aina sinne kirkkaimpaan kärkeen. Nyt viime aikoina tosin olen ottanut tämän asian ihan kunnolla työnalle. Nickyn ollessa eläkepäiviä viettämässä äitini luona ei minulla ole kuin yksi koira lenkitettävänä ja näin on paljon helpompaa puuttua ongelmakohtiin ja työstää ongelmia systemaattisesti. Nykyään meillä lenkkeillään lyhyellä ja löysällä hihnalla, koira minun vierelläni. Muutosta edelliseen on aivan valtavasti!

Jokatapauksessa päätin varata Roille ajan fysioterapeutille käsittelyyn. Meidän ensimmäinen fysioterapiakäynti oli siis eilen. Turvauduin jälleen meidän luottofysioterapeutin Elina Karhumäen kokeneisiin käsiin. Roi ei aikaisemmin vielä ole ollutkaan hieronnassa, joten korkea aikahan se oli jo tässä vaiheessa! Tältä ensimmäiseltä käynniltä ei ollut sen ihmeempiä odotuksia, koska en ollut ylipäätään varma siitä, miten Roi suostuu käsiteltäväksi. Näyttelyissähän ei ole ollut ongelmia tuomarin kopelointien suhteen, mutta Roi ei niin kovin välitä vieraista ihmisistä, joten lopputulos jäi nähtäväksi. Pieni musta yllätti minut kuitenkin täysin makaamalla rauhallisesti paikallaan koko tunnin ajan! Tietenkin nosti päätään ja yritti väistää kipeiden paikkojen kohdalla, mutta tämähän on tottakai täysin normaalia.

Elina löysi kireitä alueita niskasta, rinta- ja lannerangasta, lapojen välistä ja lantion alueelta. Kireyttä oli symmetrisesti molemmilla puolilta kuitenkin oikean puolen ollessa enemmän kireä. Hieronnan lisäksi kaikista pahimpiin kohtiin haettiin helpotusta lisäksi ultraäänilaitteen avulla. Tunti meni nopeasti rupatellessa siinä ohessa niitä näitä. Saimme kotiin venyttelyohjeita, jotta kireät kohdat saataisiin aukaistua. Ensimmäinen liike on namin avulla tehtävät sivutaivutukset. Tämän päiväiset sivutaivutukset jo tehtiinkin. Vasemmalle Roi taipui hyvin ilman ongelmia. Oikeallekin pääsi taipumaan kokonaan, mutta oli selvästi jäykemmän oloinen verrattuna vasempaan.

Toinen kotihoito-ohje oli asettaa joko tiukalle rullalle kääritty pyyhe tai vastaavasti oma sääri koiran alle määrättyihin kohtiin. Tässä asennossa tulisi pysyä rauhallisena noin 2 min, jotta koira kykenee vähitellen rentoutumaan asentoon ja selkärankaan tulee venytystä. Edellinen liike oli siis lähinnä lihasten venytystä. Tällä jälkimmäisellä taas pyritään saamaan venytystä itse selkärankaan. Alla kuvat meidän tämänaamuisista venytyshetkistä. Ja sama tietysti toistetaan myös toiselle puolelle.

Varattiin samalla heti uusi käsittelyaika, joka on kuukauden päästä. Siihen asti jatketaan päivittäin näitä venytysharjoituksia ja toivotaan, että alkaa paikat pikkuhiljaa avautumaan. Saadaan pojan askel taas lentämään vanhaan malliin!

Paimennuspäivä Somerolla

Viime viikonloppuna vietimme perinteistä kasvattipäivää Somerolla Woollandiassa. Vaikka ilma olikin tuulen vuoksi kylmä päivä oli muuten erittäin onnistunut. Paljon kiitoksia myös kouluttajallemme Salla Vuorenmaalle! Kaikki alla olevat kuvat on ottanut Sirpa Käpylä.

Roi pursusi virtaa parin tunnin automatkan jäljiltä, vaikka aamulla kerkesimmekin aamulenkin tekemään. Ensimmäinen kierros meidän osalta meni siis päästessä siihen oikeaan mielentilaan. Viime paimennuskerrastakin kun on aikaa se vuosi niin aloitettiin taas lähtöruudusta. Niin harmi, ettei tässä meidän lähellä ole ollut mahdollisuutta päästä aloittelijan paimentamaan! Tosin nyt ensi kevättä ja kesää silmällä pitäen sainkin tiedon, että Kangasalla on paimennuskoulutusta. Jes! Mikäli kevättalvella omat aikatauluni antavat myöden olisi tarkoitus käydä Somerolla ennen kesäkautta vielä kokeilemassa ja palauttelemassa asioita mieleen.

Meille toinen kierros oli jo selvästi ensimmäistä parempi. Roi oli hyvin kiinni juonessa ja ajoittain kaikki sujui oikein mallikkaasti. Molemmilla oli hauskaa, mikä on tärkeintä. Paimennuksen aloitteluvaiheessa tarvittaisiin vain harjoitusta niin paljon enemmän ennen kuin sekä koiralla että ohjaajalla alkaa olla selvät sävelet sen suhteen, kuinka lampaiden kanssa tulisi toimia. Tämä kerta vuoteen ei oikein ole riittävä sen kannalta...

Viimeisellä kierroksella sitten harmikseni Roilta alkoi suurimmat mehut olemaan jo viety. Paimennus on henkisesti erittäin kuormittavaa, joten ymmärrettäväähän se on. Itselläni vain olisi intoa riittänyt vaikka kuinka! Mutta ensi kerralla sitten. Ajoittain homma toimi hyvin, mutta sitten huomio taas herpaantui muualle.

Vaikka paimennus olikin tärkeimmässä roolissa päivän tapahtumissa, oli erittäin hienoa nähdä muita mukavia ihmisiä koirineen. Harmi vain, ettei meidän poikien sukulaisia ollut paikalla ketään. Olisi niin mukava nähdä, miten on kehitystä tapahtunut ja minkälaisia koiruuksia sisaruksista on kasvanut. Mutta ehkä ensi kerralla sitten osallistujamäärä on muutenkin runsaampi. Ainakin näin toivotaan, että saataisiin jatkossakin viettää mukavia kasvattipäiviä Somerolla! Tähän asti kaikki on aina sujunut loistavasti ja ruokakin on ollut todella hyvää! ;)

On meille tapahtunut paljon muutakin, vaikka suurimmaksi osaksi normaalia kiireistä arkea olemme viettäneet. Ehkä suurimpana muutoksena on se, että Nicky on muuttanut äitini luokse viettämään ansaittuja eläkepäiviä ainakin toistaiseksi. Minulla on näin myös enemmän aikaa keskittyä Roihin, mikä tulee aina välillä erittäin tarpeeseen.

Viime viikolla kävimme myös silmäpeilauksessa Turussa Petvetissä. Tuomas Illukka peilasi silmät ja oli sitä mieltä, että toisessa silmässä oleva katarakta-muutos ei ole perinnöllistä laatua. Näiden kahden vuoden aikana muutokset eivät ole edenneet, ja se on sijainniltaan muutenkin epätavallinen ja kooltaan pieni. Olin tietenkin kiinnostunut siitä, tuleeko tämä jossain kohtaa haittamaan Roin näkökykyyn. Illukka sanoi, että todennäköisesti ei milloinkaan. Tämä oli itselleni erittäin huojentava tieto! Kuten tietysti myös se, ettei siis perinnöllisiä silmäsairauksia todettu. Mutta koiran terveys ja elämänlaatu tulee kuitenkin aina ensin, vaikka omistajalla olisikin ehkä myös jalostushaaveita joskus tulevaisuudessa.

Olen ollut myös yhteyksissä eri seuroihin, jotta pääsisimme aloittamaan tokotreenit ihan oikeassa ryhmässä. Tällä hetkellä mitään varmaa ei siis ole, mutta toivotaan toki parasta. Tuntuu olevan todella vaikeaa päästä aloittamaan ryhmätreenit jollei ole jonkun seuran toiminnassa jo entuudestaan aktiivisesti mukana. Meidän tasoisia treenaajia olisi liuta ja kaikki uudet ryhmät ja kurssit täyttyvät aivan hullua tahtia. Jäämme siis odottelemaan kuinka ryhmäasian kanssa käy!

Herdingday at Somero

On last weekend we had a great day at Somero with some Demssin-dogs and their owners. Althought the day was quite windy there was a lot of fun as there was last year as well. Thank you for Woollandia and our trainer Salla!

We both really like herding but unfortunately there haven't been any training place near us. So our last time were one year ago. Luckyly that thing is going to chance. I got a great news that in next spring or summer we will have a possibility to train much more often because there will be a place close to us! How great is that. Can't wait till next summer!

And there is some more great news as well: Roi's eyes are all CLEAR. Finally! Well, there are still those changings (chataract) in the other eye but the vet thinks that those are not heritable. I was concerned if that would effect in Roi's eyesight in some point. But the vet said that it probably never would. I have to say that I'm really relieved now I FINALLY got some real answers!

KR Valmiera, Latvia

Kuluneen viikonlopun vietimme näyttelyreissulla Latviassa. Matkaan lähdettiin perjantaina aamuyöstä ja otimme Ypäjältä matkaan kasvattaja-Eijan, Roin siskon Minin sekä chihuahua Phoeben. Koossa oli siis sama porukka kuin heinäkuussa Pärnun reissussakin!

Perjantai kului matkustuksen merkeissä. Saavuimme majoituspaikkaamme Césisin kaupunkiin illalla. Meillä oli majoitus ihanassa 1900-luvulla rakennetussa kaksikerroksisessa mökissä, johon kuului lisäksi iso piha-alue. Koirilla oli myös tilaa kulkea ja olla myös pihalla vapaana. Kuinka iloinen yllätys tämä majoitus olikaan!

Lauantai aamuna lähdimme ajamaan näyttelypaikkaa kohti. Valmiera sijaitsee noin 30 km päässä meidän majoituspaikastamme. Menomatkalla luotin liiaksi navigaattoriin, joka ohjasi meidät miltei koko matkan hiekkatietä pitkin.. Pääsimme kyllä hyvin perille ilman suurempia ongelmia, mutta kyllä isompaa tietä on huomattavasti mielekkäämpää kulkea!

Ensimmäisenä päivänä tuomarina oli Marion Campbell Irlannista. Bordercollieita ei ollut kummallekaan päivälle ilmoitettu kuin Roi ja Mini, mikä oli hivenen yllättävää. Roi esiintyi suhteellisen hyvin, mutta pitkä edellispäivän matkustus näkyi ja virtaa oli aivan liikaa. Paketti pysyi kuitenkin kasassa! Roille ensimmäinen SERT Latviasta ja oli lisäksi ROP Minin ollessa VSP. Näin ollen Ministä tuli Latvian muotovalio. Onnea Eija!

Roin arvostelu:

Good quality male. Well marked. Good coat. Good proportion. Beautiful head and expression. Correct bite. Moves well.

Ryhmäkehien suhteen ei ollut minkäänlaisia odotuksia. Tuomarina toimi meillä jo rotukehässä ollut Marion Campbell. Rotukehien ja ryhmien välillä oli hurjat neljä tuntia odottelua. Ryhmien alkaessa sekä minä että Roi aloimme olla niin nukuksissa, että ainakin omalta osaltani ei kauheasti muistikuvia jäänyt. Tuomari tykästyi Roihin sen verran, että ojensi meillä ruusukkeen ryhmäsijoituksen merkiksi. Sija 5.!

Sunnuntaina tuomarina oli Yochai Barak Israelista. Tällä kertaa tuomari liikutti meitä hieman enemmän kuin edellisenä päivänä. Roi esiintyi mallikkaasti siihen nähden, että kehään meno tuli hyvin extempore. Olin siinä uskossa, että ennen bordercollieiden alkua olisi ollut vielä yksi rotu arvosteltavana mutta kehään kuulutettiinkin bordercolliet. Ei siis auttanut kuin hypätä kehään. Onneksi olin kerennyt koiran jo harjaamaan! Roille jälleen SERT ja ROP. Arvostelu alla:

Correct type. Good size and proportions. Balanced body. Masculine. Correct head. Good bone. He is little fat today. Heavy --. Moves well. Nice temperament.

Onneksi tällä kertaa ryhmäkehät alkoivat pari tuntia aikaisemmin, eli odotusaikaa ei aivan niin kauaa tullut. Ennen ryhmien alkua meillä oli hyvin aikaa harjoitella jo loppuneissa kehissä liikkumista. Tulimme yhdessä Eijan kanssa siihen lopputulokseen, että Roin liikkeet tulevat paremmin esille, kun itse menen tarpeeksi hitaasti. Roi pysyy tällöin rentona ja liikket ovat myös pidemmät.

Eilisen ryhmäsijoituksen jälkeen meillä ei ollut minkäänmoisia paineita tulosta ajatellen. Menimme vain kehään teemana kokeilla hitaampaa nopeutta liikkeissä. Ja sehän toimi - Roi liikkui todella nätisti ja häntäkin pysyi miltei koko kaksi kierrosta alhaalla! Tuomari selvästi tykkäsi Roista ja meidän lopullinen ryhmäsijoitus oli 3.! Päästiin palkintopallille!

Latvian reissu ei siis tulosten valossa paljon paremmin olisi voinut mennäkään! Roille kaksi ryhmäsijoitusta ja siskolikasta saatiin bikinilookissakin leivottua Latvian muotovalio! :) Nyt voimmekin hyvillä mielin jäädä näyttelytauolle, sillä tälle vuodelle ei enää ole näyttelyitä suunniteltu. Seuraava varma näyttely on vasta ensi vuonna toukokuussa meidän kotinäyttely Tampere KV.

Tervakoski KV

Lauantaina oli vuorossa meidän tämän vuoden viimeinen ns. varma kotimaan näyttely, Tervakosken KV. Tuomarina oli Gabor Hargitai Unkarista. Bordercollieita oli ilmoitettu kaikenkaikkiaan 26, mutta jonkinverran oli poissaoloja etenkin nartuissa. Kehä alkoi meidän osalta jo heti ensimmäisten joukossa klo 10. Onneksi ajomatkaa Tervakoskelle ei kerry kuin tunnin verran, joten aivan mahdottoman aikainen aamuherätys ei ollut. Itselläni olo ei mikään kaikista parhain mahdollinen torstaina alkaneen syysflunssan vuoksi ollut, mutta parhaamme lähdettiin jälleen tekemään.

Viime viikonlopun Nokian ryhmänäyttelyn jälkeen ilmoitin Roin näyttelykurssille, jotta voisimme harjoitella erityisesti kehässä liikkumista samanaikaisesti toisten koirien kanssa. Näyttelykurssi on nyt torstaisin viisi kertaa. Toivottavasti tästä saamme kaipaamamme apua ja sitä rentoutta liikkeisiin! Ja toki muutenkin käytökseen toisten koirien (lähinnä siis urosten) kanssa.

Tällä kertaa pääsimme ennen kehän alkua hyvin harjoittelemaan ja jouduinkin yllättävän paljon Roin viretilaa (joka muutenkin tuppaa olemaan näyttelyihin liian ylhäällä) laskemaan. Kehässä mentiinkin sitten yhtäsoittoa monta kierrosta juosten ympäri ja yritin saada Roita rauhoittumaan. Tämän jälkeen lähdettiin vielä näyttelyaluetta kiertämään ja katsastamaan tämänkertainen myyntikojujen tarjonta. Bongasinkin oikein hienon violetin värisen tuolin, jonka itseasiassa myöhemmin kävin vielä ostamassakin!

Meidän kannaltamme oli erittäin hyvä, ettei tuomari juoksuttanut uroksia avoimessa luokassa yhtäaikaa. Otti vain suoraan vuorotellen yksilöarvosteluun, jossa sitten toki päästiin normaalin tapaan juoksemaan. Roi esiintyi hienosti ja malttoi pitää hännänkin kohtuullisen nätisti. Roille avoimen luokan neljästä uroksesta ainoana ERI ja SA, hienoa! Sitten heti perään olikin jo paras uros -kehä, jossa Roista urosten voittaja. Näinollen meille siis viimeinen SERT ja ensimmäinen CACIB! Jippii!!

Arvostelu oli seuraava:

"Good proportion. Correct size. Very nice head. Good pigmentation. Well set neck. Good topline. Good legs and movement.

Nartut menivätkin poissaolojen vuoksi hirmuista vauhtia. Itse pääsin myös kehään, sillä esitin avoimessa luokassa erittäin valloittavan Jaden (Magic Shepherd Affection-Anastacia). Meillä meni neidin kanssa oikein hienosti yhteen ja voitimme luokan erinomaisella! Luokan jälkeen aloinkin jo valmistelemaan Roita ROP-kehään, joten Tellu vei itse Jaden vielä paras narttu -kehässä. Ja hienosti PN3 ja vara-SERT ja vara-CACIB. Onnea Tellu!

Seuraavaksi sitten ROP-kehään, jossa kerran kehä ympäri ja meille ROP-ruusuke käteen. Mahtava päivä kertakaikkiaan! Tosin kieltämättä ryhmäkehien odottaminen ei ikinä ole kaikista mielekkäintä puuhaa. Onneksi meillä oli kuitenkin erittäin hyvää näyttelyseuraa aina ihan loppupäivään asti. Paljon kiitoksia Tellu ja koko muu seurue! Ryhmäkehät alkoivat noin klo 16, eli bortsukehien jälkeen odottamista oli miltei viisi tuntia. Ryhmissä Roin ajatukset olivatkin jo aivan muualla, eikä keskittymisestä ollut tietoakaan. Liikkeessäkin sortui laukalle.. Mutta jokatapauksessa en voisi olla ylpeämpi tuosta pienestä rakkaasta! Paljon kiitoksia Eijalle tästä mahtavasta koirasta!

Seuraava suuri koitos meillä onkin sitten lokakuussa, kun lähdemme Valmieraan, Latviaan. Syyskuu meneekin muuttoa tehdessä ja uuteen kotiin totutellessa. Ja jatkuuhan meillä vielä kuukauden ajan näyttelytreenit, eli tarkoituksena saada hiottua kehäkäytös mallikkaaksi.

Tervakoski INT

On Saturday we had our last show for this year in Finland. Well, I'm still thinking about a few shows but we'll see! There were informed 26 border collies but especially in bitches there were a couple of absents. The judge was Gabor Gargitai from Hungary.

Before the start of ring we have plenty of time to practise. Roi was too full of energy so I tried to get that down. After that ring practise we took a walk around the show ground to get Roi more calm.

For me and Roi it was really good that the judge didn't run us together in open class. He liked to judge males individually. Roi did well and he kept his tail acceptable low too. So Roi had only EXC in open class and QC too. Almost immediately after there was best male round. Obviously the judge liked Roi and put us into 1st place. So Roi had his last CAC and first CACIB. I'm so over the moon!!

The judgement was following:

"Good proportion. Correct size. Very nice head. Good pigmentation. Well set neck. Good topline. Good legs and movement.

Because those absents the bitches went through very quickly. I was allowed to present lovely Jade (Magical Shepherd Affection-Anastacia) in open bitches. Despite our short acquaintance we played very well together and we won our class with an EXC and QC. After class I started to prepare Roi for BOB-round so the owner Tellu presented Jade in best bitch round. So Jade was 3rd best male with res-CAC and res-CACIB. Congratulations Tellu!

In BOB round we run once around and then the judge put Roi to win! It couldn't have been any better show day for us! Luckyly we had wonderful company for the rest of the day too. Thank you Tellu and the rest of the group too! It would have been too long day without you. Groups started around 4pm so we had to wait about 5 hours after our ring in the morning. And as I though, no placement for us in afternoon. And because of several hours of waiting Roi wasn't able to concentrate at all. However, I'm so proud of my forever baby! Thank you Eija for this an awesome dog!

Nokian ryhmänäyttely

Nokian ryhmänäyttely järjestettiin tänä vuonna Nokian ammattikoulun pihalla, ja täytyy rehellisyyden nimissä sanoa etten ole aikaisemmin ollut yhtä huonolla näyttelypaikalla.. Näyttelyalue oli hiekkakentällä, joka oli sateisten päivien jäljiltä enemmän tai vähemmän täynnä valtameren kokoisia lammikoita. Näyttelyalue oli muutenkin ahdas (johtuen tietenkin osittain lammikoista). Häkeille löytyi lopulta hyvä paikka pitkällisen pohdinnan jälkeen. Harjoittelemaan ei ollut mahdollisuutta päästä ennen omaa suoritusta, joten kehään mentiin sitten koittamaan, mikä on tämän päivän fiilis!

Nokialta Ypäjän kautta ollaan kuitenkin selvitty kotiin. Lähdin heti näyttelyn jälkeen ajamaan kohti Ypäjää ja vein meidän neidin takaisin kotiin. Palautuu meillekin kotiin taas normaali arki. Vaikka erityisesti Roi olisi varmasti pitänyt Minin meillä vielä pidempäänkin. Ja kieltämättä sisarusten leikkejä oli oikein mukava sivusta seurata. Olivat kaiken suhteen kyllä niin samalla aaltopituudella. Leikit menivät hyvin yksiin! Viimeisimmät painit ja kaverin "syömisleikit" pidettiin aamulla ennen näyttelyyn lähtöä, ja siitä alla vielä pari kuvaakin.

Näyttelypaikalla ennen kehään menoa putsailin Roin kauluksesta vielä viimeisetkin kuolat aamuisten leikkien jäljiltä. Näyttelyyn oli ilmoitettu yhteensä 12 bordercollieta. Tuomarina oli Harry Tast. Roi oli ainoa avoimeen luokkaan ilmoitetuista uroksista. Kehäesiintyminen meni hännän asentoa lukuunottamatta oikein mukavasti. Tulokseksi yksilöarvostelusta avoimen luokan voitto kera SA:n.

Paras uros -kehässä Roin lisäksi oli junioriluokan uros. Liikkeet ratkaisi tänään paras uros -kehän voittajan. Ja kieltämättä junioriluokan uros liikkui selvästi Roita rennommin. Roin ongelma on liikkeessä jännittäminen, jos on muita koiria (uroksia) liikkumassa samaan aikaan. Silloin Roin muutoin hyvä liike muuttuu töpöttäväksi ja jännittyneeksi. Tämän ongelman itse tiedostankin, mutta yksin harjoitellessa asialle on vaikea tehdä mitään. Ongelma, kun ilmenee vain samanaikaisesti toisten koirien kanssa juostessa.. Tarvitsee alkaa katsoa sopivaa näyttelykurssia, jossa ongelmaa pääsisi paremmin työstämään! Tulokseksi siis AVO-ERI, AVK1, SA, PU2, VARA-SERT.

Arvostelu seuraavanlainen:

Rungossa oikeat mittasuhteet ja raajoissa oikea luuston vahvuus. Ryhdikäs kaula. Urosmainen, hyväilmeinen pää. Oikea profiili. Kyynärvarret eivät aivan yhdenmukaiset. Ikään riittävä rintakehä. Erinomainen karvanlaatu. Säännölliset liikkeet, eturaajat oikenevat liikkeessä.

Paras uros -kehän jälkeen laitoin Minin kuntoon ja melkein heti olikin valioluokan narttujen vuoro, johon meidän lisäksi oli ilmoitettu yksi narttu. Mini esiintyi oikein hienosti, vaikka yhteisiä treenejä olikin takana tasan kahdet, eiliseltä. Myös Mini voitti oman luokkansa kera SA:n.

Kuten Roillakin, oli Minilläkin vastassa paras narttu -kehässä vain yksi kilpasisar. Sisarukset jatkavat "ikuinen kakkonen" -linjaa ja niin ikään Minille sijoitukseksi paras narttu -kehästä toinen sija. Mutta iloinen yllätys tuli, kun ensimmäinen ei saanutkaan vastaanottaa SERT:iä, joten Mini sai Suomen valionarvoon tarvittavan viimeisen SERT:nsä, kuinka hienoa! Vielä luonnetesti ja Ministä tulee sisarusparven ensimmäinen tuplamuotovalio! Onnea Eija!

Minin arvostelu:

3,5 v. Erinomainen tyyppi. Hyvin narttumainen kaunislinjainen pää. Korostunut otsa. Hyvä kuono. Oikean muotoinen rintakehä. Raajoissa hyvät kulmat. Kevyt luusto. Takaliikkeet kapeat, kyynärpäät ulkokierteiset. Pitkä, joustava askel. Runsas turkki.

Loppuun vielä muutama kuva meidän eilisistä näyttelytreeneistä Minin kanssa.

Roin kanssa meidän näyttelyrupeama jatkuu heti seuraavana viikonloppuna, kun lauantaina on KV näyttely Tervakoskella. Siellä bordercollieita onkin heti miltei kaksinkertainen määrä ilmoitettuna. Mutta lippu korkealla ja häntä alhaalla lähdemme metsästämään meidän ensimmäistä CACIBia ja Roin viimeistä Suomen SERTiä!

Group Show Nokia

On Saturday we had group show at Nokia. The show ground was too cramped for practicing our ring performance before our turns. So I had trained with Mini only yesterday, twice.

After the show I took Mini back home. So our normal, every day routines are back. Altought especially Roi would certainly keep Mini with us a little bit longer. Siblings went along with each others so well and they had great time playing and trying to "eat" each others. There are a couple of pictures of that kind of playing above. Pictures were taken at today morning, right before we left to the show ground. And right before we had our turn with Roi, I took those last spittles out of his neck!

There were informed 12 border collies and the today judge was Harry Tast from Finland.

Roi did well and result was 2nd best male with res-CAC. Siblings continued their "2nd place -results" and also Mini was 2nd best female with CAC. So that was last CAC Mini needs to become Finnish Show Champion. Congratulations Eija! Well, Mini have to pass character test before she becomes officially FI Ch, but conformation results are now achieved.

There are three pictures of Mini from our rehearsals yesterday. So beautiful young lady with an excellent movement!

With Roi we have our following show on next weekend at Tervakoski. Hopefully next time we will do even better than this time and Roi gets his first CACIB and that last CAC he needs.

Uusia tuulia

Tällä hetkellä elämä on eräänlaisessa muutospisteessä. Nimittäin nyt on varmistunut, nimittäin muutan koirien kanssa Tampereelta naapurikuntaan Pirkkalaan heti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Alustavasti on puhuttu, että Nicky palaisi takaisin kotiin viettämään eläkepäiviään, kun vauhti lenkeillä hidastuu oleellisesti niin, ettei Roin ja minun vauhdissa enää pysy. Mutta sen aika ei ole vielä toivottavasti pitkään aikaan. Ainakin koko kesän ajan on Nicky ollut pirteä ja vauhtia on piisannut välillä jopa ihan liiaksi asti!

Mutta näistä muuttokuvioista varmasti tulee lisää, kun pääsemme muuttamaan uuteen kotiin. Ainakin vielä pari viikkoa elämä jatkuu normaaliin tapaan nykyisessä kodissa. Varsinaista muuttopäivääkään en osaa tässä kohtaa sanoa, täytyy edetä koirien kanssa rauhallisesti, pääsevät omaan tahtiin totuttelemaan uuteen paikkaan ja ympäristöön. Itselläni ei ole vapaata muuton aikoihin, ei koulusta eikä töistä.

Sitten muihin asioihin. Kuten jo yllä olevista kuvista on voinut päätellä, koiralaumamme on hetkellisesti kasvanut kolmeen. Nimittäin saimme eilen "yökylään" Roin siskon Minin. Eija lähtee muiden koirien kanssa Tallinnaan viikonlopuksi, joten lupauduin ottamaan Minin meidän mukaan Nokian ryhmänäyttelyyn lauantaina. Näyttelyn jälkeen käynkin sitten viemässä Minin takaisin Ypäjän kotiin.

Yhteiselo kolmen bordercollien kanssa on mennyt jopa yllättävän rauhallisesti ja kivuttomasti. Roi ja Mini ovat vanhoja tuttuja paitsi pentulaatikosta myös yhteisiltä Viron reissuiltamme. Ja Nicky taas tulee toimeen tarvittaessa kaikkien koirien kanssa, ja vielä kun on narttu niin ei puhettakaan mistään ongelmista! Mini on ollut kuin kotonaan ja silminnähden tyytyväinen, kun on monta innokasta rapsuttajaa! :) Sisarukset ovat useaan otteeseen pistäneet ranttaliksi ja kunnon painit pystyyn. Ja on meidän vanha herrakin intoutunut leikkiin!

Life is full of changes

My moving to Pirkkala from Tampere has been corfirmed now. The moving will be on early September. Dogs are moving with me so this is going to be some kind of changing point for all of us - me and the dogs but for my family too. We have discussed that Nicky will move back home when he is not capable of doing such long walks than now he is. But hopefully he is in good condition for long time. All summer he was very cheery and full of life.

As you may have already noticed, our number of dogs have been increased to three. Yesterday Eija brought Roi's sister Mini for "sleepover". Eija is with other dogs in Tallinn for all weekend so I promised to take Mini with us to group show in Nokia on Saturday. After show I will take Mini back home.

The living with three dogs have been suprisingly easy so far. Roi and Mini are familiar with each other except from the whelping box but from our jointed journeys in Estonia as well. And Nicky comes along with every dog when it's necessary. And now when Mini is bitch there isn't any problems! Mini has feel like home in here and the siblings have played and wrestle with each other a lot. And Nicky has been inspired of playing as well.

MH-luonnekuvaus

Tänään aamupäivästä käytiin Roin kanssa Sastamalassa Suomen Nihonken ry.:n järjestämässä MH-luonnekuvauksessa. Roi meni malliikkaasti ja tyylilleen uskollisesti läpi koko testin! Vähän lisähaastetta uusiin tilanteisiin tarjosi jokseenkin ei-niin-mukava sää - ukkonen ja vesisade. Kaksi ensimmäistä koiraa pääsi suorittamaan testin auringonpaisteessa, mutta meidän kohdalla sade alkoi haalariosiossa..

Mitään sen suurempia yllätyksiä ei testi tarjonnut. Roi reagoi asioihin ja ärsykkeisiin niin, kuten olin ennalta ajatellutkin. Ainoastaan etäleikistä ja takaa-ajoista olin hieman yllättynyt, kun ei reagoinut oikeastaan mitenkään. Vieheen kohdalla katsoi vain minua, että mitä tässä pitäisi oikein tehdä. Selvästi oli Roi hämillään. Etäleikissä huomasi kyllä sadeviittaan pukeutuneen avustajan, mutta käänsi hänelle vain selkänsä ja istui koko osion ajan. Käytiin lopuksi yhdessä katsomassa, että mikä kummajainen se siellä pomppi, mutta nuuhkaisi vain ja kävi tsekkaamassa lelun - ja se siitä.

Jokatapauksessa tämänpäiväinen luonnekuvaus oikein puhtaasti suoritettu, hienoa! Saan olla tyytyväinen tästä valloittavasta ja tervepäisestä nuorukaisesta. On se vaan rakas. Joskus myöhemmin olisi tarkoitus käydä Roin kanssa vielä luonnetestissä, mutta sillä nyt ei tässä kohtaa ole mikään kiire. Katsellaan rauhassa. :)

Tarkemmat osiokohtaiset arvostelut on nähtävissä täällä.

Huom. Kuvat eivät liity testiin.

Mental Description

On Friday Roi had MH-test which is quite new thing in Finland. I think that border collies has been tested here since 2011. But the test itself has much same than "original" character test. The purpose of mental description is to see dog's behavior and reaction in different situations. And at the end of the test there is shooting.

Roi did well and his reactions were mostly what I had expected. Althought the weather wasn't easy - thunder and raining. But I'm happy with the results! At some point, maybe next year, Roi will have character test as well. But this mental description was really nice experience too.

I'm sorry but the results are only in Finnish. But if you want to take a look at them, the link is above.

Lomaterveiset

Pärnun viikonlopun jälkeen me ei olla oikeastaan muuta kuin lomailtu, otettu ihan lunkisti. Koirat ovat asuneet ja viettäneet leppoista koiranelämää mökillä koko heinäkuun. Ovat tainneet käydä vain kerran pikaisesti kotona kaupungissa kääntymässä. Itse olin pari viikkoa sitten Rodoksella viikon rentoutumassa ja nauttimassa etelän lämmöstä. Vaikka reissun jälkeen lämmöstä on kyllä saanut nauttia täysinrinnoin myös täällä Suomessa!

Beautiful sunset in Rhodos, Greece.

Ensi viikolla täytyykin alkaa pikkuhiljaa palailemaan arkeen. Koiratkin palaavat kesälomalta takaisin kaupunkiin. Otetaan tosin pehmeä lasku ja ollaan vielä muutamana yönä ensi viikollakin mökillä. Lähdetään helteitä pakoon maalle, missä on kuitenkin järvenrannassa vähän vilpoisempaa olla.