Easter Match Show

Pääsiäisen ensimmäinen match show oli tänään Tampereella, toinen on vuorossa maanantaina. Tämänpäiväinen match show järjestettiin parkkihallissa, joka jo itsessään oli Roille uudenlainen kokemus. Hallinäyttelyissä kyllä olemme olleet, mutta hämärässä parkkihallissa äänet kuuluvat ja kaikuvat vielä halleja enemmän.

Isoilla aikuisilla oli sama tuomari, kuin meidän edellisessä match showssa Valkeakoskella. Parikilpailussa meillä oli vastassa rotutoveri, kevytrakenteisempi nätti blue merle. Roi esiintyi mukavasti ja liikkui hyvin. Häntäkin pysyi kohtuu alhaalla. Ei vieläkään mitään riemunkiljahduksia aiheuta, mutta ihan hyvä. Lopulta tuomari ei osannut tehdä valintaa koirien välillä, joten tulokseksi molemmille punainen nauha.

Punaisen nauhan saaneiden kehien alkamiseen oli aikaa sen verran, että päätin laittaa Roin autoon ja lähteä itse käymään viereisessä kaupassa asioilla ja kuluttamassa aikaa. Sen jälkeen alettiinkin valmistautumaan "isoon kehään". Koiria taisi yhteensä isoissa aikuisissa olla noin 25, eli punaisten kehässä myös ihan mukava määrä. Hieman alkoi seisotuksen aikana Roin huomio herpaantua, mutta pienen herättelyn jälkeen keskittyi jälleen asiaan. Liikkumiseen olin puolestaan erittäin tyytyväinen. Juoksi hyvin hihnan päässä, mutta keskittyi silti itse juoksemiseen eikä edellä olevan koiran kiinni saamiseen. Hienoa!

Lopputulokseksi meille isojen aikuisten pun. 4.! Match shown jälkeen lähdettiin viettämään kaunista iltapäivää mökille.

We are about to have two match shows in Easter. The first was today and the other one is on Monday. Match show was in garage wich was a whole new experience for Roi. So really great practise on top of that show training.

The judge was same than she was at Valkeakoski last time. Roi did well today and he was 4th in his class (large adults)! After match show we went to our sommercottage to enjoy that beautiful agternoon.

Happy Birthday Nicky!

Paljon onnea Nicky 9 v.! Synttärionnittelut myös kaikille Nickyn sisaruksille!

Nicky on vieläkin pirteä ja eloisa, ja toivon mukaan paljon on vuosia vielä edessä yhdessä. Huomaa sanomalehden kuvateksti, "pienet, vikkelät miehenalut".

Sitten vielä muita asioita. Eli varasin eilen Roille silmätarkastusajan Turkuun Tuomas Illukalle 29.4. Epäilen edelleen hieman Sanna Elfvingin lausuntoa (19.10.2012 ja 8.11.2013) Roin silmistä, jonka vuoksi haluan vielä toisenkin eläinlääkärin lausunnon. Illukka on erittäin kokenut eläinlääkäri ja luotan hänen näkemykseensä. Katsotaan, mikä tuomio sieltä tulee ja katsotaan sitten sen jälkeen, kuinka asian kanssa edetään.

Happy birtday Nicky 9-years! And birtday greetings also to Nicky's siblings!

Nicky is still cheerful and lively and hopefully we have left many years together.

And then some other things. Yesterday I made an appointment to eye inspection for Roi 29th of April. I'm still quite suspicious about Elvfing's opinions she has made about Roi's eyes. So I want a second opinion from experienced vet, Tuomas Illukka.

Tallinn Winner 2014

Viikonloppuna olimme näyttelyreissulla Tallinnassa. Lähdimme matkaan lauantaina aikaisin aamulla, herätyskello soi klo 3.00. Otimme Ypäjältä kyytiin Eijan ja Roin siskon Minin ja yhdessä jatkettiin sitten matkaa satamaan ja kohti Tallinnaa. Näyttelypäivä meillä oli sunnuntaina, joten lauantai oli aikaa asettua ja toipua matkustuksesta ja ennenkaikkea aikaisesta aamuherätyksestä!

In Old Town, Tallinn.

 Meillä oli Roin kanssa kovat odotukset näyttelystä, mutta lopulta tulos jäi odotuksiin nähden aika vaisuksi. Bordercollieiden kehä oli suoraansanottuna todella pieni, joten liikkuminen oli jokseenkin rajallista. Roi kuitenkin esiintyi mukavasti, joten siihen voin olla tyytyväinen. Tuomari (Ricky Lochs-Romans Hollannista) tykkäsi selvästi kevytrakenteisemmista uroksista ja sijoitti ne paras uros -kehässä kärkeen.

Arvostelu oli seuraavanlainen:

"Nice outline, not too showy. Shows nice conformation between foreface and skull. Working very typical with ears. Good chest and corect bone. Moving very easy with good temperament."

Ja lopputulokseksi AVO-ERI, AVK2, SA, PU4

Eija ja Mini voittivat oman luokkansa, mutta paras narttu -kehässä ei valitettavasti tullut sijoitusta. Tulokseksi tuli AVO-ERI, AVK1, SA. Mini jatkaa siis edelleen sen viimeisen Viron sertin metsästystä.

Nice park right next to our hotel we stayed in.

Tuloksesta huolimatta meillä oli oikein mukava reissu yhdessä Eijan ja sisarusten kanssa. Kiersimme vähän Tallinnaa ja vanhaa kaupunkia yhdessä koirien kanssa. Nautimme hyvästä ruoasta ja ennen kaikkea mahtavasta seurasta! Seuraavaa yhteistä Viron reissuakin alettiin jo suunnittelemaan tulevalle kesälle! ;)

Siblings Mini and Roi.

 Roin näyttelyura jatkuu seuraavaksi meidän kotinäyttelyssä eli Tampereen KV:ssa 4.5.! Tätä ennen olen kaavaillut muutamaa match showta, että saataisiin liikkeet hiottua vielä kuntoon. Roin liikkeethän ovat luonnostaankin todella hyvät ja vaivattomat, kunhan vain kehässä saisi niihin sitä rentoutta, mitä lenkeillä..

Lisäksi meidän tokokurssin olisi näillä näkymin tarkoitus alkaa ensi viikolla. Vihdoin! Toivotaan nyt, että tämä suunnitelma pitää, eikä taas aloitus siirry myöhemmäksi. Jos kehitystä tulee tarpeeksi, niin ehkä kesän/syksyn aikana päästäisiin korkkaamaan tokourakin!

Roi's beautiful sister Mini (Demssin Challenge).

Last weekend we were in Tallinn, Estonia. We left of to Tallinn on Saturday. The alarm clock rang at 3 am. From Ypäjä we picked up breeder-Eija and Roi's sister Mini and together we drove to harbour and off to Tallinn. We had our show on Sunday so on Saturday we had time to settle down and recover from the early wake-up!

We had quite high expectations with Roi and our result were kind of dissapointing. Roi did well and I was proud of him but the judge (Ricky Lochs-Romans from Hungary) awarded those lighter males in head of Roi.

The judgement was all good:
"Nice outline, not too showy. Shows nice conformation between foreface and skull. Working very typical with ears. Good chest and correct bone. Moving very easy with good temperament."

And the result was 4th best male with QC.

Eija and Mini won their class but she didn't get placement in best bitch -ring. So Mini continues hunting her last CAC in Estonia.

We had our next show here in our hometown, Tampere, 4th of May. Before that I have planned some match shows that we can practise more that moving. Roi is naturally very good and easy mover but still there is some to do with.

And our obedience course is hopefully about to start next week. I'm so excited! If we get progress enough maybe we will start competing in summer or autumn. Thumbs up! 

Cycling season is open

Tänään hain pyörän talvivarastosta ja laitoin renkaat täyteen ilmaa. Vielä täytyy ketjut öljytä ja mahdollisesti hienosäätöä tehdä jarrujen kanssa, sitten paremmalla ajalla tosin. Lähdettiin samantien sitten pyörää testaamaan Roin kanssa. Mehän ei olla yhdessä aikaisemmin pyöräiltykään, joten senkin puolesta sai hieman jännittää. Nickyn kanssa aikoinaan pyöräiltiin vaikka kuinka paljon. Pyöräilyaikana lähestulkoon kaikki lenkit taittuivat pyörän kanssa, koira vapaana juosten. Nyt, kun asutaan enemmän kaupungissa ei valitettavasti aivan vastaavaa mahdollisuutta ole.

Ajattelin, että otetaan nyt tämä viikko Roin kanssa kunnon kuntokuuria ja käydään normaalien lenkkien lisäksi tekemässä yhdessä vielä pyörälenkki. Toivottavasti tästä saataisiin vielä vähän lisäbuustia tulevan viikonlopun Viron reissua ajatellen.. Samalla saadaan vähän harjoiteltua tuota yhdessä pyöräilyä. Suoraa pätkää menee aivan loistavasti, mutta käännösten kanssa tarvitsee vielä harjoitella, ettei tule yhteentörmäyksiä. Mutta ainakin alku vaikutti erittäin lupaavalta ja mieluisalta sekä itselle että koiralle!

 

Today Roi and I had our very first cycling trip together. When Nicky were younger I made lots of bike loops with him but now when we are living in city it isn't as possible as it was back then. And with Nicky it won't be possible anyway because of his condition.

I thought that this week we will have kind of fitness regimen with Roi. On top of our normal joggings we will have a bike rides too. I'm sure Roi will be in the great condition on Sunday when we have our showtime in Estonia! And at the same time we have an opportunity to train that cycling, mainly those turnings that there won't be any collisions. But have to say that the start gave a lot of promises and it was fun for both of us!

Nicky - The Fighter

Maaliskuussa tuli kuluneeksi puoli vuotta Nickyn saamasta selkäydininfarktista. Ensimmäiset kuukaudet olivat vaikeata aikaa itse kullekin, ja teimme paljon töitä Nickyn kuntoutumisen eteen. Täytyy kyllä sanoa, että suurimman työn tässä kaikessa teki kuitenkin Nicky itse. Vaikka käveleminen ja jalan nostaminen oli alkuun hyvin huteraa ja välillä käytiin miltei naamaallaan, ei tuo missään vaiheessa antanut periksi. Taistelijasielu isolla T:llä ehdottomasti!

Only one week after the infarction. And still herding those pine cones.

Nickyä tutkineen neurokirurgin mukaan toipuminen selkäydininfarktista voi viedä jopa puoli vuotta. Eikä toipumisesta voi koskaan antaa täydellistä ennustetta. Nicky on kuitenkin toipunut todella hyvin, jopa paremmin kuin koskaan uskalsin toivoa. Se on pirteä ja selvästi nauttii elämisestä, enempää ei voi toivoa! Oikeastaan ainoa asia, mistä tuon infarktin edelleen huomaa, on tosiaan jalan nostaminen pissatessa. Silloin välillä selvästi vielä hakee tasapainoa ja välillä hieman horjuu. Mutta eipä Nicky näytä siitä olevan moksiskaan.

And one month after. Starting to look a bit healthier.

In March it's been six months from Nicky's spinecone-infarction he had. The first couple of months were hard time for us and we worked hard for Nicky's rehabilitation. But I must say that the most of work did Nicky by himself. Althought walking and elevating his leg was difficult at first and sometimes he even almoust went on his face, he didn't give up. He is definitely the soul of the fighter with a capital T!

According to neurosurgeon recovering from spinecone-infarction can take six months or so. And you can ever fully predict the recovering. However Nicky has recovered really well by now. Even better than ever I had hoped for. He is cheery and clearly enjoys his life. I can't hope more than that! The only thing that I can really notice that infarction of is when he elevates his leg. Then he is seeking the balance and it's a bit unsteady sometimes. But Nicky just doesn't mind. He is The Fighter!